punta

Sustantivo
  1. Extremo afilado de algo, como un objeto o una superficie. Sustantivo
    La punta del lápiz se rompió.
  2. Extremo de una parte del cuerpo o de un objeto puntiagudo. Sustantivo
    La punta de la aguja.
synonyms: extremo, punta afilada, ápice

traducciones

🇩🇪 Alemán → Pfund arkikielinen, painon yksikkö
🇸🇦 Árabe → طرف yleiskielinen, arkikieli
🇩🇰 Danés → pund raha, valuutta
🇪🇸 Español → punta yleiskielinen, esineen kärki tai terävä pää
🇪🇪 Estonio → punt raha, valuutta, talous
🇫🇷 Francés → point yleiskieli, yleinen käyttö
🇬🇷 Griego → λίρα rahan yksikkö, valuutta
🇳🇱 Holandés → punt yleiskielinen, yleinen käyttö
🇭🇺 Húngaro → pont yleiskieli, matematiikka, yleinen käyttö
🇺🇸 Inglés → pound (currency) talous, raha
🇮🇹 Italiano → punta tekninen, geometrinen, kartografia
🇯🇵 Japonés → 尖端（せんたん） tekninen, muodollinen
🇳🇴 Noruego → tange geografinen, luonnontieteellinen termi
🇵🇱 Polaco → funt raha, valuutta
🇷🇴 Rumano → punte tekninen, arkipäiväinen
🇸🇪 Sueco → tippa contextEverydayUse
🇹🇷 Turco → nokta yleiskieli, paikan tai pisteen osoittaminen