magia

Sustantivo
  1. Conjunto de prácticas y conocimientos que pretenden influir en hechos o fenómenos mediante fuerzas sobrenaturales. Sustantivo
    La magia de los magos sorprendió a todos.
  2. Capacidad de producir un efecto asombroso o extraordinario. Sustantivo
    La magia de su actuación dejó al público maravillado.
synonyms: hechicería, sortilegio, conjuro, brujería

traducciones

🇩🇪 Alemán → Magie yleiskielinen, taikuuteen liittyvä
🇧🇬 Búlgaro → магия yleiskieli, taikuuteen liittyvä
🇩🇰 Danés → magi yleinen, arkikielinen
🇪🇪 Estonio → maagia yleinen, neutraali, taikuuteen liittyvä termi
🇫🇷 Francés → magie yleiskielinen, taikuuteen liittyvä
🇬🇷 Griego → μαγεία yleinen, arkikieli
🇳🇱 Holandés → magie contextStandardLanguage
🇭🇺 Húngaro → mágia yleiskielinen, taikuuden käsite
🇺🇸 Inglés → magic yleinen, arkikielinen, viittaa yliluonnolliseen voimaan tai taikuuteen
🇮🇹 Italiano → magia yleinen, taikuuden ja taikatemppujen yhteydessä
🇳🇴 Noruego → magi yleiskieli, taikuuteen liittyvä termi
🇵🇱 Polaco → magia yleinen, neutraali käyttö
🇵🇹 Portugués → magia taikuuteen liittyvä, yleiskielinen
🇷🇴 Rumano → magie yleiskielinen, neutraali
🇷🇺 Ruso → магия contextEverydayUse
🇸🇪 Sueco → magi yleinen, neutraali, taikuuteen viittaava
🇹🇷 Turco → büyü fantasia, yliluonnollinen voima