kara

Sustantivo
  1. Término que puede referirse a una especie de tambor tradicional en algunas culturas indígenas. Sustantivo
    El músico tocó el kara en la ceremonia.
synonyms: tambor, instrumento musical

traducciones

🇩🇪 Alemán → Kara tekninen, geologia
🇸🇦 Árabe → الجزء الصلب من النبات kasvitiede, tekninen
🇪🇸 Español → garra puhekieli, kuvaannollinen, voimaa tai päättäväisyyttä ilmaiseva
🇪🇪 Estonio → karu luonnonilmiöt, kuvaannollinen
🇬🇷 Griego → κεράκι arkikieli, esine
🇺🇸 Inglés → core tekninen, tieteellinen
🇮🇹 Italiano → punizione yleiskieli, oikeudellinen tai moraalinen seuraamus
🇯🇵 Japonés → 空 yleinen, neutraali, tarkoittaa tyhjää tai tilaa
🇵🇱 Polaco → kara oikeudellinen, virallinen
🇵🇹 Portugués → kara maantiede, luonnontiede
🇷🇴 Rumano → kara tekninen, musiikki
🇸🇪 Sueco → karl puhekieli, arkikieli