harmonia

Sustantivo
  1. Estado de paz y acuerdo entre personas o cosas. Sustantivo
    La harmonia en la familia es fundamental para la felicidad.
  2. Conjunto de sonidos que suenan bien juntos. Sustantivo
    La harmonia en la música es esencial para una buena melodía.
synonyms: paz, equilibrio, concordia, unidad

traducciones

🇩🇪 Alemán → Harmonie contextFormal
🇸🇦 Árabe → تناغم contextLiterary
🇩🇰 Danés → harmoni yleinen, neutraali, taiteellinen ja musiikillinen konteksti
🇪🇸 Español → armonía contextStandardLanguage
🇪🇪 Estonio → harmoonia yleinen, musiikki ja yleinen tasapainon käsite
🇫🇷 Francés → harmonie yleiskielinen, musiikki ja yleinen tasapaino
🇬🇷 Griego → αρμονία contextFormal
🇳🇱 Holandés → harmonie contextFormal
🇭🇺 Húngaro → harmónia yleiskieli, muodollinen, taiteellinen
🇺🇸 Inglés → harmony yleiskieli, musiikki, filosofia
🇯🇵 Japonés → 調和 contextFormal
🇵🇱 Polaco → harmonia yleiskielinen, taide ja musiikki
🇵🇹 Portugués → harmonia contextStandardLanguage
🇷🇴 Rumano → armonie yleiskieli, neutraali
🇷🇺 Ruso → гармония contextStandardLanguage
🇸🇪 Sueco → harmoni yleiskieli, muodollinen ja epämuodollinen käyttö, taide ja musiikki
🇹🇷 Turco → uyum contextEverydayUse