etuoikeus

sustantivo
  1. Ventaja, gracia o prerrogativa especial de que goza una persona. sustantivo
    Tener acceso a educación de calidad es un privilegio.
    El privilegio de poder viajar es algo que muchos no tienen.
  2. Exención de una carga u obligación que tiene una persona. sustantivo
    Disfruta del privilegio de no pagar impuestos.
    El privilegio de no hacer el servicio militar fue otorgado a ciertas personas.

traducciones

🇩🇪 Alemán → Vorrang liikenne, oikeudellinen konteksti
🇸🇦 Árabe → أولوية yleiskielinen, virallinen
🇧🇬 Búlgaro → предимство yleinen, arkikielinen
🇪🇪 Estonio → eelisõigus virallinen, juridinen ja hallinnollinen käyttö
🇫🇷 Francés → priorité yleiskieli, muodollinen, liikenteessä ja päätöksenteossa
🇬🇷 Griego → προνόμιο virallinen, oikeudellinen
🇳🇱 Holandés → voorrecht contextFormal
🇭🇺 Húngaro → előjog virallinen, oikeudellinen
🇺🇸 Inglés → priority virallinen, yleiskielinen
🇮🇹 Italiano → priorità yleiskielinen, virallinen
🇯🇵 Japonés → 優先権 contextLegal
🇳🇴 Noruego → fortrinn virallinen, yleiskieli
🇵🇱 Polaco → priorytet virallinen, hallinnollinen
🇵🇹 Portugués → prioridade virallinen, liikenteeseen ja yleiseen etuoikeuteen liittyvä
🇷🇴 Rumano → prioritate virallinen, yleiskieli
🇸🇪 Sueco → förmån virallinen, yleiskieli
🇹🇷 Turco → öncelik yleiskielinen, virallinen